Kaipa minäkin voisin kirjoitella tänne kokemukset ja avautumiset koska tämä hiustenlähtöhän on traumatisoinut minut syvästi eikä kukaan lähipiiristä jaksa kuunnella

Tuttu tarina, eli vaihdoin pois hormonaalisesta ehkäisystä (Yasmin 9v, Nuvaring 1,5v) tuossa 1,5 vuotta sitten ja tilalle kuparikierukka. Hiukset oli tuolloin markettivärein tummaksi värjätyt, rinnoille asti. Ovat aina olleet ohuet ja hentoiset mutta kuitenkin terveet ja kiiltävät, tasalatvaiset. Keväällä aloin ihmetellä kun kuontalo ei vaan koskaan enää näyttänyt kovin hyvältä, latva oheni pienessä ajassa aivan järkyttävästi ja suihkun lattiaritilässä oli aina hirveä tuppo karvaa. Pakko oli leikata, enkä uskaltanut enää pistää väriäkään kun päälaki rupesi paistamaan. Tätä jatkui ainakin tuonne viime jouluun saakka, jolloin leikattiin viimeisimmän kerran, korvan alle. Tukka oli/on ihan kauhee, suuri osa vanhoista pitkistä hiuksista tuntuu pudonneen ja sitten pää on täynnä sellaista vajaamittaista pätkää...
Nyt 1,5 v. "mullistuksen" jälkeen hiukset tuntuu vähitellen alkavan palautua. Kauniista nyt ei voi silti puhua... Värjätä en uskalla, päälaki ja ohimot tuntuvat edelleen niin ohkaisilta. Hoidan tukkaa maanisesti, yritän pitää päässä ja kunnossa edes nämä harvat karvat. Onneksi uutta hiusta näkyy nyt puskevan, look on yleisesti aika "pörröinen". Kiva etten nyt aivan kaljuunnu enää, mutta turhauttaa kun miettii kauanko noilla haivenilla kestää kasvaa kunnon mittaan... Lisäksi ohimoilla hiukset tuntuvat kasvaan jotensakin heikosti ja hitaasti. Mun hiukset on siis "aina" olleet ohuet, ja nyt entisestäänkin ohentuneena ponnarista löytyy volyymiä enää varmaan n. pikkusormen paksuuden verran. Ei siis juuri varaa olisi pudotella enää

Priorinia syöty puoli vuotta, lisäksi tällä hetkellä menee säännöllisesti alas kalaöljyä, D:tä, sinkkiä ja Biotin Strongia, en osaa sanoa minkä verran noista on ollut apua mutta tuskin haittaakaan, joten jatkan syömistä. Sekä jotain poikaystävän tilaamaa ituhippimaitohappobakteeria jos se sattuisi rauhoittamaan niin ikään ehkäisyn vaihdon yhteydessä puhjennutta kystistä aknea. Ruokavalio ja elintavat ovat tällä hetkellä paremmat kuin koskaan aiemmin aikuisiälläni.
Tämä nyt oli vain tällainen avautuminen, toivottavasti ei mennyt ihan väärään ketjuun kun hiustenlähtö (toivottavasti!) on nyt jo ohi ja jäljellä "enää" pitkä ja tuskallinen (toivottavasti ei kuitenkaan mahdoton) tie vaurioiden korjaamiseksi. Olisipa ihanaa jos tukka näin kesällä ottaisi kunnon kasvupyrähdyksen ja syksyllä voisi huokaista helpotuksesta, että ehkä tästäkin kärsineestä kuontalosta vielä se kuuluisa naisen kruunu saadan aikaan.