Warning: Armoton tukkavuodatus Mulla on ihan sama. Mitenköhän monta kertaa elämässäni oon päättänyt, etten värjää enää? Pystyn olemaan korkeintaan puoli vuotta värjäämättä, kunnes joudun toteamaan, että oma hiusväri näyttää liian tummalta, yksiulotteiselta, tylsältä paskalta.
Amen to this.. Tämä oma 7-tason-pahvilaatikko-myyrä-sävy on aivan kaamea, ei siitä mihinkään pääse. Toki pari vuotta sitten tajusin, että 100% omaa väriä ja värjäämisen täyslakkoa ei koskaan tule olemaan, vähintään jotain raitoja/ombresettiä. Ihan jo sen takia, että reeeeeilusti ennenaikainen mummolook on satavarma, kun tuohon luonnonkiharaan villasukkaan alkaa lykkäämään ensimmäisiä harmaita, ilman että sitä samalla just vaaleilla sävyillä raidoittelisi tms.
(Anteeksi kaikki oman värin kasvattelijat, kiva että teillä muilla puskee ihania nougatin ja hiekan sävyjä ... ) No mikä sen kamelin selän sitten katkaisi ja leimahdutti luomutukkavihan; valokuvat parin kesän takaa, kun mentaliteetti oli vielä "nyt en kyllä värjää enää, oma väri on paras ja ihana" - näissä eri paikoissa ja eri valotuksin otetuissa kuvissa sitten hiukset näytti aivan jäätävän tylsiltä ja
harmailta.

Ja ikäähän oli 27 vuotta siinä kohtaa...
Mutta tosiaan aina välillä, kuten nyt paraikaa, on se fiilis että kasvakoon nyt hetken aikaa oma väri tähän joulukuussa tehdyn ombre-värjäyksen perään -> jonkun ajan päästä sitten jotain vaaleaa balayage-raitaa tms. Ja juuri tuossa puolen vuoden (ja nyt näköjään jo 3kk jälkeen) maagisella rajalla tekee mieli taas räväyttää kunnolla vaaleaksi... Mutta sitten päästään juurikin näihin tyvikasvuongelmiin, mistä ainokainen laittoi noita ah niin ihania kuvia.

Ja ei tähän päivään mennessä ole löytynyt kampaajaa, joka osaisi tehdä just sellasen unelma-filmitähti-blondin, jossa tyvi on hoidettu siten, että se oma tyvikasvun raja ei ole partaveitsen terävä sitten kun se esiin kasvaa... Ja kyllähän nyt Hollywoodissakin on näitä myyrähiuksisia neitoja, jotka blondia pitävät vuodesta toiseen, ilman että se näyttää homssuiselta. Ärrrrr.
Samassa syssyssä on vielä pituuskriisikin, niin voihan vttu. Kovasti olen hartiapituudesta kasvatellut tonne yli rintsikkamitan ja vihdoin ollaan siinä tavoitepituuden äärellä, mutta ei se ihan tältä näytä, vaikka kovasti haaveilin:

Peilikuva alkaa tuntumaan lähinnä tältä:

Ja joo, kyllä mä tiedän että joka kuukausi huippukampaajavisiitti, viis kiloa tekotukkaa ja joka aamun 2h hiustenlaitto tän korjais, mutta kun ei oikein natsaa.

Miksei voi olla parempia tukkageenejä..tai rutkasti enemmän fyrkkaa.
