^ En tarkoittanut etteikö vääränlainen voide voisi saada aikaan ihon ylimmän pinnan kuivahtamista tai epämukavia tuntemuksia, vaan että voiteen vesipitoisuudella ei ole suoraa merkitystä ihon läpäisyesteen (ei sama kuin ihon pintakerros) kuntoon, joka on oikeasti kuivan ihon taustalla. Suuri vesipitoisuus ei pahenna sitä kuivaihoisuuden perustilaa syvemmältä mihinkään. Jos näin olisi, suihkussakäyminen pahentaisi ihon kuntoa päivä päivältä enemmän, koska jokainen suihku huuhtoo jonkin verran ihon omia humektantteja pois (vaikka ei käyttäisi pesuaineita) ja suihkuteltaessa ihoon sitoutunut vesi haihtuu suihkun jälkeen pois, ja se vesimäärä on kohtuullisellakin suihkussa viipymisellä todnäk. suurempi kuin jonkin voiteen mukana tuleva vesimäärä. Että periaattessa se ylimääräisen veden haihtumisen ”imuefekti” on jo suihkussa käydessä paljon suurempi kuin jotain voidetta käytettäessä.
Siihen ihon kuivumiseen jonkin voiteen käytön myötä voi olla monia syitä itse tuotteessa, esim. emulgaattorit voivat liuottaa rasva-aineita iholta ja sitten huuhtoutua pois (rasvaa mukanaan) kun ihoa seuraavan kerran pestään.
Yritän siis painottaa sitä että vesipitoisuus ei ole sellainen tekijä mitä pitäisi pelätä voiteissa, että täytyisi löytää juuri oikea pitoisuus tai muuten pahentaa ihoaan. Ihan varmasti täälläkin on lukuisia kokemuksia ihmisillä siitä kuinka jokin kevyempi voide toimii paremmin kuin joku paksumpi, eikä sillä ole suoraan tekemistä sen kanssa että kuinka paljon vettä siinä voiteessa on, vaan kyse on siitä miten yksilökohtaisesti sopiva yhdistelmä rasvoja, humektantteja yms iholle jää sen jälkeen kun se tuotteen vesi on haihtunut pois. Esim. oman äitini suosikkeja hänen atooppiselle iholleen on mm. Basan-geeli, jonka tuubissa mainitaan että sen vesipitoisuus on (muistaakseni) 86%.
”Kosteuttaminen” itsessään on jo lähtökohtaisesti aika hölmö termi, koska voiteet eivät tuo pysyvää lisäkosteutta ihoon, vaan yhdistelmän aineita jotka hidastavat (joko blokkaamalla tai sitomalla) jatkuvasti luonnostaan tapahtuvaa kosteuden haihtumista ihon läpi, ja siinä sivussa ehkä silottavat sen hilseilevän pintakerroksen kosmeettisesti miellyttävämmäksi.
Ja vaikka ihon silminnähtävä pinta hilseilisi, se ei suoraan kerro läpäisyesteen kunnosta eikä ihon kuivuudesta niissä ihokerroksissa millä on ratkaisevasti väliä. Ihon pinnan hilseilyssä on kyse paljon muustakin kuin pelkästä vedestä. Ihon syvempää kuivuutta ei voi oikeasti todeta aistihavainnoin, se pitäisi mitata esim. TEWL-mittarilla (trans-epidermal water loss). Hilseilyn suhteen "pintakuiva" on mun mielestä aika hyvä sana, jonka kosmetiikkateollisuus on luonut. Tosin kosmetiikkateollisuuden mielestä pintakuivuus on ongelma. Ihon hyvinvoinnin ja terveyden kannalta se harvoin on.