Ihan selkeä kriisi, joka puskee jo uniinkin. Olen siis varmaan yli 10vuotta himoinnut permistä. Tiedän kaikki kauhukokemukset "lammastukasta" sun muuta, ne onkin saaneet mut hautaamaan ajatukset hetkeksi. No, viime syksynä päätin, etten pääse tästä permis-ajatuksesta irti, ellen kokeile. Loppujen lopuksi, hiuksiahan ne vain on. Leikataan sitten lyhyeksi jos iskee hätä!

Nyt mua taas jänskättää. Alkulähtökohta kasvattelulle oli reilusti rikottu ja kerrostettu tosi lyhyt malli. Tällä hetkellä hiukset saa jo kevyesti ponnarille, tosin päällihiukset ei ylety mukaan. Tää on ihan karsea nyt, joten pidän koko ajan vaan kiinni. Nyt alkaisi olla jo aika sille permikselle, jos aion sen ottaa. Muussa tapauksessa haluan eroon tästä karmeasta takatukasta ja palaan lyhyeen.
Mitä miä teen, jaiks? Viime yönä näin jo unta, että olin ottanut permiksen. Lopputulos oli kaamea kasari. Yritin sitä veden avulla "litistää", mutta se vaan oli enemmän lammas. Kun laitoin pipon päähän, se pomppasi pois mun päästä kun ne kiharat oli niin ärhäkät.

Oon hiukassa mallinkin kanssa, toisaalta kunnon kihara huokuttaisi, vaikka ehkä mun kasvojen malliin sopisi sellainen, joka ei olisi päältä niin kihara ja pöyheä. Jotain otsistakin on ehdottomasti saatava kaveriksi.
1.
http://media.sheknows.com/filter/l/gallery/short_curly_hair.jpg2.
http://static.iltalehti.fi/viihde/kokomiraLS_vi.jpg (tätä voisi varioida niin, ettei olisi päältä noin kihara)
3.
http://www.marieclaire.com/cm/marieclaire/images/FC/hairstyle-gallery-0508-Salma-037-md.jpg (ehkä lemppari)
Noi 1., 3., ja 5., onks niissä liikaa vaaraa mennä mummomalliksi?