Kriiseilen siitä, pitäisikö lyhentää hiukset classic lengthistä puoleen selkään. Koin herätyksen pari viikkoa sitten ostettuani rengasvalkin ja kokeiltuani sitä tajusin, ettei näin pitkiä hiuksia saisi mitenkään laitettua sievälle ballerinanutturalle. Sama juttu kävi, kun yritin laittaa nk. "messy bunia" puikkojen avulla, ja kun yritin tehdä tavallista nutturaa, siitä tuli kookospähkinän kokoinen möykky takaraivolle.

Jotenkin tuntuu siltä, että vähän lyhyemmät hiukset saisi laitettua nätimmin ja monipuolisemmin. Linnanneitokampaukset eivät enää oikein istu tyyliini. 16-20-vuotiaana minulla oli kausi, kun käytin sen tyylisiä vaatteita, mutta nykyään vaatekaapista löytyy enemmän nahkatakkeja, pillifarkkuja ja tyköistuvia paitapuseroita.
Mutta jotenkin näen hiukset pääomana; mitä enemmän sen parempi.

Kuolisinkohan järkytykseen, jos näkisin parikymmentä senttiä tukasta lattialla? Miten teillä muilla? Miten olette selvinneet tilanteesta, jossa hiukset ja muu tyyli eivät enää istu keskenään, mutta hiustyylin muutos aiheuttaa ahdistusta?