Mä himoitsen sivukaljua. Ihan kamalasti. Mutten tiedä yhtään sopisiko se mulle. Lisäksi haluaisin jättää loput hiuksista aika pitkiksi, enkä tiedä uskaltaisinko leikata otsatukkaa lapsuuden otsistraumojen takia. Enkä tiedä senkään sopivuudesta mulle, kun mulla on tosi tummat ja voimakkaat kulmat. Sivukalju ja lyhyt otsis ois vaan tosi kuumat!
Oon harkinnut, että ehkä ensi syksynä kun lähden n. vuodeksi vaihtoon Berliiniin leikkaisin sivukaljun. Berliini on niin boheemi kaupunki, että siellä voi näyttää miltä vaan, ja täysin uudessa ympäristössä muutos tekisi hyvää eikä radikaalisti erilainen peilikuvakaan ehkä häiritsisi.
Ainoa vaan, että tällä hetkellä mun hiukset on melkein vyötärömittaiset, joten olisi pakko lyhentää muitakin hiuksia n. lapaluihin saakka (tekis kyllä rasittuneille latvoille höpöä). Ja kestäisi ehkä sata vuotta, että kaljuksi leikatut hiukset jaksaisivat kasvaa edes olkapäille.
Joku kaveri myös pelotteli mua sillä, että jos parinkympin jälkeen leikkaa hiukset lyhyiksi, ne eivät välttämättä enää kasva pitkiksi lähinnä hormonaalisten muutosten takia. Tätä en kyllä jaksa enää kauheasti pelätä, koska olisin ehkä huomannut muutosta jo nyt hiuksissani. Vaikka niitä lähtee paljon, kokonaispaksuus ei kuitenkaan ole mun elämäni aikana muuttunut.
