Yves Rocherin uudet tuoksut on mun mielestä tylsiä ja ällömakeita. Tosi monista vanhoista olen kyllä tykännyt, eli 2000 luvun alussa tai ennen sitä tulleet tuoksut on monet olleet mun mielestä todella hyviä. Body shopin tuoksut taas on miltei aina olleet mun makuun vähän öklöjä, paitsi muinainen 'Invent your scent' linja, siellä oli muutamia tosi kivojakin tuoksuja.
Kävin yhtenä päivänä vähän huvikseni nuuhkimassa Poisoneita läheisessä Stockmann beautyssa. Oli ihan pakko kun on kyse kuitenkin klassikoista. Harmi ettei siellä ollut Midnight Poisonia, sitä en ole vielä koskaan haistanut. Poison ei musta ollut mitenkään paha, mutta oli selvästi niin makea etten lähtenyt edes iholleni kokeilemaan. Hypnotic Poison tuoksui kanssa ihan hyvältä mutta edellistä makeammalta, uskaltauduin kyllä kokeilemaan iholle Hypnotic Poison Eau Secreteä, joka sitten taas tuoksui hedelmäisemmältä, mutta edelleen liian makealta. Voittajaksi Poisoneista nousi kyllä Pure Poison. Se on ihan huippu! Makeus ei ollut liikaa mulle, siinä oli paljon jasmiinia ja appelsiininkukkaa, ja pohjatuoksu oli aivan ihana. Rakkautta ensinuuhkaisulla. Tiedänpä mitä toivon joulu- tai synttärilahjaksi... Oi joi.
Mieskään ei napissut valkoisista kukista ollenkaan, mutta kysyi että miksi mun vasen käteni haisee hyvältä ja oikea hajuvesikaupalta, viitaten siis siihen että oikeassa oli tuota Hypnotic-versiota mitä huvikseni kokeilin.
Ei selvästi kumpikaan olla makeitten tai gourmandien ystäviä.
