Hitaasti kasvatellaan. Liiallinen vaalennut, kampaajan raisut käsittelyt ja uskomaton stressi ovat pilanneet miltei koko kuontaloni. Nyt sitten maksellaan laskuja kasvattamalla omaa väriä ulos ja pikku hiljaa huonoja latvoja pois leikaten. Käytössä on sekä MSM, biotiini että silicakin, hellä hoito ja huolenpito, suojaus ja mahdollisimman vähäinen käsittely (käytännössä en tee muuta kuin pesen ja harjaan hiuksiani). Katsotaan, mitä tuleman pitää.
Vuodessa hiukseni kasvavat noin 15 senttiä, eli hidas on kasvuvauhti. Viimeksi olen käynyt kampaajalla kesäkuussa, jolloin pisimpiä latvoja hiukan leikattiin. Hölmö kampaaja leikkasi reilu vuosi sitten kerroksia ohueet lirpakkeeseeni, jonka vuoksi latvat ovat tällä hetkellä suht ohuet ja paksumpi frisyyri alkaa vasta 10 sentin päästä. Huoh. Silti en suorastaan kykene pätkäisemään tukkaani, en en en. Välillä olen itse saksien kanssa hieman tasannut latvaa kyllä.
Tällä hetkellä hiukset ovat BSL-mittaiset, mikä on mielestäni aivan liian lyhyt mitta. Olen aina ollut pitkähiuksinen mutta puolitoista vuotta sitten leikkasin olkapäämittaan. Ei ollut laisinkaan minun juttuni se.
Mistähän sitä kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä saisi? Tuntuu, että katselen ja vertailen joka ilta peilistä hiuksiani ja tutkin latvoja sekä tyven kasvua. Aika pöhköltä alkaa vaikuttaa...
Olen myös miettinyt, miten nuorempana hiukseni olivat niin loistokunnossa, vaikka en käyttänyt hoitoaineita, harjasin muoviharjalla ja tupeerasin miltei joka päivä. Silti hiukset olivat ainakin kaksi kertaa paksummat kuin nyt.