Kasvattajien oma ketju

[elly]

Kamppailen tosi samanlaisten ajatusten kanssa kuin enna. Vyötärömitta, eli tavoitepituus, on ihan pian saavutettu, mutta tukka on niin tylsän ja ruman värinen. Miten enna pääsi pahimmasta kriisistä yli? Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen.

[millamagia]

Miten saatte hiukset kasvamaan tasapaksuina ettei latvat katkeile? Haluaisin pitkät hiukset mutta ajatus pitkistä ja latvaan ohenevista hiuksista ei innosta. Miten latvan saa myös tuuheaksi? Onko siihen jotain reseptiä?

[enna]

Miten enna pääsi pahimmasta kriisistä yli? Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen.

Mulla menee selvästi aina kausittain nämä kriiseilyt. Välillä vaan on aikoja, kun ei ole lainkaan tyytyväinen hiuksiin. Mulla auttoi, kun luin vanhoja viestejäni. Olen aiemmin leikannut lyhyemmäksi tukkaan ja erääseen ketjuun sitten kirjoittanut siitä, miten aloinkin taas katumaan sitä. Totesin, että ei se vaihtamalla parane - tai ainakaan lyhyempään malliin vaihtaminen. Vaikka sitä välillä näkee vaikka kuinka upeita lobeja ym., ei se tarkoita että se omassa päässä näyttäisi puoliakaan yhtä hyvältä. Varsinkaan niin pienellä vaivalla, minkä minä tukkani eteen näen.

Ehkä myös se, että muistaa aina välillä laittaa tukkaa jotenkin nätisti ja pitää sitä myös ihan arkena jokseenkin kivannäköisenä. Se kyllä kostautuu, jos hiusten antaa jatkuvasti vain olla (ainakin minulla näin).

Miten saatte hiukset kasvamaan tasapaksuina ettei latvat katkeile? Haluaisin pitkät hiukset mutta ajatus pitkistä ja latvaan ohenevista hiuksista ei innosta. Miten latvan saa myös tuuheaksi? Onko siihen jotain reseptiä?

Hiukset tietysti kasvaa keskenään eri vauhtia ja eri vaiheessa, eli jos tosi tosi kauan on leikkaamatta, epämääräinen latva johtuu siitä. Mulla kyllä pysyy latvakin ihan kohtuupaksuna, en ole enää harrastanut kerroksittain leikkaamista juuri lainkaan enkä käsittele latvoja kemiallisesti tai edes mekaanisesti. Mun tukka onkin melko hyvässä kunnossa sen takia, eikä pituutta lähde latvojen haparoitumisen vuoksi. Öljyjen käyttöä suosittelen.

[karpobulli]

Argh!Mun hiukset ne ei sitten vaan kasva...ainakaan tarpeeksi nopeasti
Omaa väriä kasvatettu 1vuos ja 3 kuukautta ja sitä on tullut kälmäset 15cm eli 1cm/kk.Karvaston kokonaispituus 38cm keskijakaukselta.
En jaksa odottaa!!! Tällä vauhdilla matkaa tavoitteeseen ainakin 2 ellei 3 vuotta.
Anteeksi omanapainen avautuminen...tsemppiä kanssasisarille 

[elly]

Olen leikitellyt ajatuksella olla leikkaamatta hiuksia ensi vuonna. Olisiko sakseton 2016 -haasteeseen lähtijöitä? (Nyt pitää vaan toivoa, ettei blondatut raidat aivan räjähdä käsiin )

[Aivina]

Saattaisin hyvinkin yrittää saksetonta ensi vuotta. Jos nyt kumminkin yksittäisiä kaksihaaraisia saa leikellä?

[elly]

Mun mielestä S&D:ssä ei ole mitään väärää lakonkaan aikana. Mulle tällainen lakkoilu on ollut tehokkain tapa kasvattaa hiuksia, kun aiemmin oon ollu liiankin innokas leikkelemään latvoja samaan tahtin kuin tyvestä kasvaa uutta. Oon ollut kerran 1,5 vuotta leikkaamatta hiuksia, mutta sitten alkoi hiusten kunto jo vaatia siistimistä. Tämän vuoksi uskon, että leikkaamattomuus voisi onnistua ensi vuodelta, mikäli raitojen kunnossa ei mitään radikaalia muutosta tapahdu.

[Marie Corelli]

^Mielenkiintoinen aihe lakolle, mutta omalla kohdallani ei ole mitään edellytyksiä tuollaiseen.

Viimeisimmästä kampaajakäynnistä on vähän yli kome kuukautta. Se ärsyttää, että tukka näyttää taas räjähtäneeltä, koska kerrokset kasvavat pois. Takatukkakin on taas kasvanut pitkäksi. Tekisi mieli käydä leikkuuttamassa vähän, ainakin tuo takatukka pois. Tukka yltää sivuilta jo ohi korvien.

On tässä kasvatuksessa ongelmakin: minun muotoilutaidot alkavat olla koetuksella, koska esim. muotovaahdon saaminen hiusten juureen on vaikeaa. Suihkin suihkupullosta vettä hiuksiin ennen muotovaahdon levittämistä, mutta juuresta hiukset eivät kostu kunnolla, vaan kaikki vesi jää enemmän latvoihin. Hiukseni ovat myös nopeasti kuivuvat. Jännittää kuitenkin, että miten pärjään pitemmän tukan kanssa muotoilun suhteen ja muutenkin.

[Lilli]

Mulla kans räjähtää latva näköjään noin 4-5 kk päästä, jolloin on pakko vähän tasoittaa tai näyttää ihan hirveältä. Ongelmana on tietenkin se ettei voi leikata kuin pari senttiä tai kasvatus on mennyt hukkaan. Plaah.

[Kirppu]

Lähtisin mielelläni saksimattomuushaasteeseen mukaan, mutta... eilen leikkasin kärsineistä, vaalennetuista latvoista ehkä pari senttiä (edellisestä on varmaan yli puol vuotta aikaa) ja jotenkin musta tuntuu siltä että en ihan vuotta pysty olemaan leikkaamatta yhtään.  Sen verran kuivakkaa on tuo latva edelleen.

EDIT:
Tässä tilannepäivitystä vielä kuvan muodossa:

[karpobulli]

Voi miten Kirpulla on ihana tukka!! 

[elly]

Vau miten kauniit hiukset Kirpulla!

Ymmärrän kyllä, että hiusten kunto menee tällaisten haasteiden esille. Terveet hiukset ovat aina kauneimmat, enkä kyllä itsekään meinaa pysyä väkisin tavoitteessa, mikäli latva alkaa mennä oikein rumaksi.

[Kirppu]

Kiitos. ^__^ Ei oo tänään ihan niin kauniit, kun tuli lähmättyä tukka kookosöljymuhittelun seurauksena. 

[Marie Corelli]

Viimeisimmästä kampaajakäynnistä on vähän yli kome kuukautta. Se ärsyttää, että tukka näyttää taas räjähtäneeltä, koska kerrokset kasvavat pois. Takatukkakin on taas kasvanut pitkäksi. Tekisi mieli käydä leikkuuttamassa vähän, ainakin tuo takatukka pois. Tukka yltää sivuilta jo ohi korvien.

On tässä kasvatuksessa ongelmakin: minun muotoilutaidot alkavat olla koetuksella, koska esim. muotovaahdon saaminen hiusten juureen on vaikeaa. Suihkin suihkupullosta vettä hiuksiin ennen muotovaahdon levittämistä, mutta juuresta hiukset eivät kostu kunnolla, vaan kaikki vesi jää enemmän latvoihin. Hiukseni ovat myös nopeasti kuivuvat. Jännittää kuitenkin, että miten pärjään pitemmän tukan kanssa muotoilun suhteen ja muutenkin.

Minähän saan jo tehtyä hiuksiini kampauksen! Löysin Hair Romance-blogista lyhyiden hiusten nutturan ohjeen ja sitä kokeilin tänään. Kampaus oli helppo tehdä ja näytti hyvältä. Muutenkin se oli mieleinen, sillä tykkään 60-luvun tyylistä. Ohje on tässä postauksessa: http://www.hairromance.com/2013/05/how-to-do-an-updo-in-short-hair.html. Tämä antaa lisää uskoa kasvatukseen  .

[korkkiruuvi]

Ketjun ekassa viestissäni voisin vähän taustoittaa kasvatustani, joka alkoi oman värini kasvattamisesta kun allergisoiduin kevyt-/kestoväreille. 2011 elokuussa loppui värjäys ja maaliskuussa -12 leikkasin lyhyeksi, sellainen 10 senttinen tyvikasvu olikin sitten koko tukka. En ollut ikinä ollut pitkä- mutten lyhytukkainenkaan, puolipitkiä malleja oli aina ollut.

Kasvatin omanväristä pidemmäksi kun kaipasin vaihtelua ja entistä lyhyempää en halunnut. Pistin itseni leikkuulakkoon, joten mulla oli aina vain jyrkkenevä v-malli. Ei se tukka loppujen lopuksi niin hirveä ollut vaikka otsistakin kasvatin samalla pois. Sai taivutettua toisinaan hyvinkin mallikkaasti ja koko ajan treenasin letitystä. Vuodessa tukka kasvoi hädin tuskin korvat peittävästä takaa niskamittaiseksi, sivulta melkein.

Vuoden 2012 aikana kasvoi tukka niskamitasta apl-mittaan. Lähes 2 vuoden leikkuulakko katkesi, kun helmikuussa 2013 leikkasin solisluumittaan. Kyllästytti päältä rasvalättänä ja latvoista kuiva, sojottava takkukasa. Vaikka kuinka kostutin latvoja, mikään hoito ei paljonkaan kohentanut tilannetta. Silti leikkaaminen kadutti. Päätin että kasvatan vielä ja kasvatan oikein kunnolla.

Värjäsin hennalla heinäkuussa -13. Henna teki vanhimmistakin latvoista selvästi pehmeämmät, pitkän matkaa ennen karheat hiukset olivat pehmeät. Tajusin, mikä hoidossa oli ollut pielessä. Rakennepaikkauksesta olin nähnyt puhuttavan lähinnä värjätyn/vaalennetun hiuksen tarpeena eikä minulla ollut niitä käsittelyjä hiuksissa enää. Tarkemmin etsimällä löysin keskustelua siitä, miten kihara hius voi luonnontilassakin rakennevaurioitua ja olla huokoinen.

2014 tein välillä lettikampauksia. Loppuvuodesta sorruin saksiin ja olin jatkuvasti leikkelemässä latvoja muka vähän. Jouluna leikkasin itselleni otsatukan leikeltäväksi, mutta en sittenkään halunnut pitää sitä ja aloin kasvattaa ostista pois heti sen leikattuani. Sain vieroitettua itseni saksista ja tänä vuonna en ole leikannut ollenkaan hiuksia, kummasti on tukka pidentynyt tänä vuonna.

Tämä vuosi meni nutturoita opetellen, aloin käyttää sitä paitsi yökampauksena myös päivisin. Nykyään pidän paljon hiuksia kiinni, tai lyhyempiä suortuvia jätän kehystämään kasvoja kun sopii paremmin niin. Ennen mulla oli aina hiukset auki enkä voinut sietää omia hiuksiani muuten. Nyt kun yritän pitää välillä auki, on heti takkuja ja tukistan itseäni kun nojaan taaksepäin ja sitten kohotan päätäni, kun hiukset jäävät kainaloon ja liikutan kättäni, kun laitan laukun olalle jne.

Tunnen hiukseni vieläkin sellaisiksi "eihän ne nyt vielä läheskään pitkät ole" -mittaisiksi. Pituutta ei edes hahmota, mutta silti siihen on kiintynyt. Tiedän, että katuisin jos leikkaisin edes sen ohuen latvuston, joka BSL-mitan on saavuttanut. Ei hiuksia voi vaan leikata hetken mielijohteesta, sillä mikään mielijohde ei tuo kymmeniä tai edes muutamia senttejä takaisin vaan aika ja vaiva ja odottaminen. Kasvattajana on kuin sidottu hiuksiinsa.

Mä olen ollut leikkuulakossa vuoden kun vuosi vaihtuu. Ei se kasvatus muuten etene tällä hiuksistossa, mulla kasvaa n. 1,5 cm kuukaudessa ja kihara syö pituutta paljon. Ehdottomasti lisään muhitteluja jo tämän vuoden puolella ja jatkan leikkuulakkoa ellei jotain hirveitä vaurioita ilmene. Haluan saada selville hiusteni terminaalipituuden.