Uusi foorumilainen liittyy kasvattajien ketjuun.

Pixie-mitasta kasvattelen tukkaa ja päätös aloituksesta tehty ihan muutama päivä sitten. Koska en osaa tehdä mitään
ottamatta selvää asioista, päädyin googlailujen kautta myös tänne Juurikasvulle, ja nyt toki pelkään hurahtavani näihin tukkajuttuihin! Ensimmäisenä kasvatuksen välitavoitteena on tasapitkä leukamittainen polkkatukka, katsotaan miltä sen jälkeen tuntuu. Tällä hetkellä kuitenkin luulen että tähtään siitä vielä reilusti pidemmäksi, ainakin yli olkapäämitan. Mutta ei mennä asioiden edelle.
Minulla on ollut monenmittaista tukkaa, pisimmillään varmaankin sellainen bsl ellei vähän reilu, toisaalta myös polkkatukasta ja long bob -mitasta olen tykännyt. Ihan lyhyessäkään en ole ekaa kertaa, tosin edelliset kokemukset ovat lapsuudesta ja teini-iästä, jolloin kasvatusprosessikin oli varmaankin vähän erilainen. Nyt mietityttää enemmän miten selviän tästä vaikeimmasta vaiheesta eli siihen asti kunnes tukkaa voi sanoa polkkamittaiseksi. En nimittäin yhtään tykkää itselläni mistään pixien ja lyhyen polkan väliin sijoittuvista pituuksista ja tyyleistä. Pitää vain lohduttautua sillä että nopeasti se lopulta kuitenkin menee. Tukan kasvuvauhtini on luullakseni aika normaali, ei kauhean nopea mutta ei tuskallisen hidaskaan. Koska otan tämän projektin vakavasti

, päätin kuitenkin yrittää josko kasvua voisi vähän nopeuttaa lisäravinteilla. Douppaan kasvua siis biotiinilla (+metioniini+sinkki), MSM:llä ja piihappogeelillä. Tavoitteena on myös pitää yllä hiuksen kuntoa lopettamalla värjääminen/blondaaminen ainakin toistaiseksi (katsotaan pitääkö päätös jos oma tukan väri osoittautuukin kauheaksi), vähentämällä föönaamista, ja tietenkin hyvällä hiustenhoidolla - näin lyhyen tukan kanssa se tuntuu vielä vähän hassulta, kun on jo ehtinyt tottua wash and go -hoitotyyliin, mutta eiköhän sitä taas siihenkin totu. Kampaajallakäyntejä pitää myös harventaa, pixietä kun olen käynyt trimmauttamassa 5 viikon välein. Etenkin tässä alkuvaiheessa pidän kuitenkin tärkeimpänä että tukka näyttäisi kasvatuksesta huolimatta koko ajan inhimilliseltä, eli orastavat mulletit sun muut käyn kyllä heti siistimässä pois. Ajattelisin että sitten kun olen päässyt siihen tasapitkään malliin, kampaajakäyntien välejä onkin huomattavasti helpompi pidentää.
Kuvia laitan varmaankin näytille kasvatusprosessin edetessä. Pitäisikin muistaa ottaa vertailukuvat nyt tästä lähtötilanteesta!