Suuri kiitos kattavasta tietopaketista! Pohdintani ja kyselyni jatkukoon…

Minäkin ihmettelen miksi niin monen aurinkosuojatuotteen
alkupäästä löytyy denaturoitu alkoholi? Käytetäänkö sitä tuotteen säilymiseen? Alkoholihan kuivattaa ja ärsyttää ihoa. Onko aurinkosuojatuotteissa alkoholia kuitenkin niin pieni määrä, ettei siitä ole haittaa? Esim. otsatukan omistajallehan ei suositella aurinkoon alkoholillista hiuslakkaa, koska hiuslakan sisältämä runsas alkoholi saattaa palaa ihoon kiinni.

Heikentyykö aurinkosuojan teho merkittävästi (aurinkosuojallinen tai tavallinen kosteusvoide + ns. normaali aurinkovoide), jos sen päälle lisätään esim. meikkivoide tai puuteri? ”Tukehtuuko” iho näin paksun kerroksen alle?
Voiko eri aurinkotuotteita käyttää huoletta rinnakkain vai onko siitä jotakin haittaa? (esim. ostaisin sekä Widmerin että Avenen rasvat ja käyttäisin molempia samanaikaisesti)
UVB-säteilyn voimakkuuden suurus riippuu vuorokauden ajasta, koskeeko sama myös UVA-säteilyä?
Entä osaako kukaan sanoa, onko Cliniquen UV-Response Face cream spf50 "hyvää tavaraa"? Tässä netistä löydetty inci:
homosalate 10%, octinoxate 7.5%, oxybenzone 5%, octisalate 5%, avobenzone 3%. water/aqua/eau, diethylhexyl, 2,6-naphthalate, methyl trimethicone, butylene glycol, silica, butyloctyl, salicylate, lauryl peg-9 polydimethylsiloxyethl dimethicone, peg-100 stearate, glyceryl stearate, polyethlene, stearyl dimethicone, glycerin, plankton extract, potassium cetyl phosphate, phospholipids, caffeine, sodium hyaluronate, styrene/acrylates copolymer, hydrogenated lecithin, stearic acid, lecithin, cetyl alcholol, tocopheryl acetate, demethicone, nordihydroguaiaretic acid, magnesium ascorbyl phosphate, peg-8 laurate, vp/eicosene copolymer, ammonium acryloyldimethyltaurate/vp copolymer, ethylhexylglycerin, perillyl alcohol, caprylyl glycol, xanthan gum, trisodium edta, sorbic acid, citric acid, sodium dehydroacetate, phenoxyethanol
Hysteerisistä höpinöistäni ei sen kummemmin kannata välittää,
kunhan mietiskelen.

Ohessa vielä lisäinformaatiota säteilykeskuksen
Internetsivuilta(
www.stuk.fi), jos jotakuta kiinnostaa:
Auringon ultraviolettisäteilyMaahan tulevasta auringon ultraviolettisäteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä., UVB-säteilyä pääsee ilmakehään asti noin viisi prosenttia ja UVC suodattuu kokonaan.
· UVB-säteily polttaa ihoa. Se uppoaa ihon pintaosiin ja sen vaikutuksesta iho paksuuntuu ja ruskettuu. Paksuuntunut ihokerros suojaa kudoksia UV-säteilyn haittavaikutuksilta yhdessä ruskettumisen eli pigmentin lisääntymisen kanssa. Ihon altistuminen suurille määrille UV-säteilyä ja ihon palaminen lisää kuitenkin riskiä sairastua
ihosyöpään.
· UVA-säteily tunkeutuu ihon syvimpiin kerroksiin ja ruskettaa ihossa olevaa pigmenttiä sekä aiheuttaa ihon ennenaikaista vanhenemista. Myös UVA-säteily edistää ihosyövän syntyä.
· UVC -säteily suodattuu kokonaan pois ilmakehän yläkerroksissa. UVC-säteily on erittäin polttavaa, ja sitä käytetään esimerkiksi erikoislampuissa, jotka on tarkoitettu bakteerien tappamiseen.
Tarkista UV-indeksi:UV-indeksi ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. Mitä suurempi UV-indeksi on, sitä lyhyemmän ajan iho kestää aurinkoa palamatta. Suomessa UV-indeksin suurin arvo on 5-6, joka saavutetaan keskikesällä keskipäivällä etelärannikolla. Etelä-Euroopassa tyypilliset luvut ovat kesällä 8-10. Voimakkaimpien Suomessa sallittujen solariumien UV-indeksi on 12. Säteilyturvakeskus mittaa UV-indeksin Helsingissä (
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/uvsateily/fi_FI/uv_helsinki/) kesällä päiväsaikaan tunnin välein. Kesäaikaan UV-säteilyn voimakkuus Suomessa esitetään myös säätiedotusten yhteydessä. UV-säteilystä varotetaan, jos UV-indeksin arvo on 6 tai sitä enemmän. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy UV-indeksiennusteet koko Euroopalle. (
http://www.fmi.fi/saa/varoituk_7.html)