Tietämättömänä kyselen tyhmiä.
Millainen ero UVA-I:n ja UVA-II:n välillä on? Mitä haittaa on, jos titaanioksidi suojaa hyvin vain UVA-II:lta?
Ei siitä ole mitään haittaa että se suojaa paremmin UVA-II –alueella, mutta titaanidioksidi siis ei suojaa niin hyvin UVA-I –alueella, jonka käsitetään olevan se UV-säteilyn osa, joka on eniten vastuussa ihon vanhenemisesta (ulottuu syvimmälle verinahkaan).
Hyviä, suht yleisiä UVA -suoja-aineita (myös UVA-I alueella) ovat sinkkioksidi (zinc oxide, tosin ainoana suoja-aineena sitä tarvittaisiin tolkuttoman paljon), avobentsoni = parsol 1789 (butyl methoxydibenzoylmethane) silloin kun sillä on kaverina jokin sitä stabiloiva aine (mm. oktokryleeni, joka on UVB-suodatin, tai Tinosorb S), Tinosorb M (Methylene-bis-benzotriazolyl tetramethylbutylphenol), Tinosorb S (Bis-ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine), Mexoryl SX (terephthalylidene dicamphor sulfonic acid), ja Mexoryl XL (Drometrizole trisiloxane).
Ns. kemiallisia suodattimia sisältävät valmisteet ovat _yleensä_ kosmeettisesti miellyttävämpiä käyttää kuin titaanidioksidi- tai sinkkioksidipohjaiset (fysikaaliset) valmisteet. Niillä saadaan myös tehokkaampi suoja kuin fysikaalisilla suodattimilla samalla määrällä. Jos fysikaalisilla suodattimilla haluaa korkean UVA-suojan, niitä pitäisi olla voiteessa niin paljon että lopputuloksena on maalipintaa muistuttava kerros. UVB-suojaa saa kyllä helpommin fysikaalisillakin.
Kemiallisissa suodattimissa on se huono puoli, että niille voi olla yliherkkä, mutta nykyisin esim. nuo Tinosorbit on sellaisia mitkä harvoin ärsyttää ihoa. Fysikaalisten suojavalmisteiden muu koostumus (toki myös kemiallisissa) ja itse suoja-aine voivat puolestaan aiheuttaa näppyjä, kun ovat okklusiivisia eli ihoa ”peittäviä” aineita.
Esim. SPF15-valmisteeksi tehty titaanidioksidivoide on jo aika inhan tuntuista jos levität sitä ohjeelliset 1,25 millilitraa kasvoille, joku voi huvikseen kokeilla tätä määrää esim. Favoran suojaavalla aurinko”geelillä”, josta on tullut nyt päivittäistavarakauppaversio Erisan-tuotemerkin alle (molemmat Noiron). Se Erisanin SK5 puolestaan on taasen päivittäistavarakauppaversio aiemmin apteekkimyynnissä olleesta Hydrosun-voiteesta.
Parhaiten suojaava pelkkiä fysikaalisia suodattimia sisältävä aurinkovoide taitaa löytyä Suomen markkinoilta tällä hetkellä Avenelta (Very high protection Cream SPF 50). Se on vaan suht kallis kun tuubikin on vain 50 ml.
Ne on ilmeisesti ihan pa**aa, joissa lukee isot suojakeroimet ja mm. lapsille kaupataan (nivea tms.). Niitä nimenomaan ei saisi lapsille ainakaan laittaa, niistä löytyy joitain haitallisia aineita (en muista mitä) mitä ei löydy mm. erisanista.
En nyt ole ihan varma mihin viittaat, mutta korkea suojakerroin ei tarkoita että siinä olisi ”p**kaa” mitä pienemmillä suojakertoimilla varustetuissa voiteissa ei olisi. Pienempien suojakertoimien voiteissa on vain pienempiä pitoisuuksia suoja-aineita, tai eri yhdistelmiä suoja-aineista.
Joskus viitisen vuotta sitten lööppilehtiin nostettiin hulabaloo siitä että MUUTAMALLA kemiallisella aurinkosuoja-aineella olisi estrogeenin kaltaisia vaikutuksia, ja että niitä ei kannattaisi käyttää lapsilla. En muista kaikkia niitä aineita mutta ainakin 4-methylbenzylidene camphor (UVB-suodatin) oli yks niistä, ja muut oli jotain harvinaisempia. Mut siinäkin oli taas vähän niin, että tutkimuksissa kyllä käytettiin tosi paljon isompia pitoisuuksia kuin mitä aurinkovoiteissa. Tuo 4-MBC ollaan käsittääkseni kuitenki varan vuoksi poistamassa käytöstä EU:ssa vähitellen.
Osaisitko antaa hyviä tuotevinkkejä aurinkosuojakäyttöön?
Hyviä suojatuotteita UVA:n suhteen on korkeammat suojakertoimet Eucerinilla ja Nivella (Beiersdorf-konsernin, käyttävät erityisesti Tinosorb-S:ää ja avobentsonia nykyisin), L’orealin Solar Expertise –sarjalla ja myöskin Garnierin (L’oreal-konsernia sekin) Ambre Solairella. L’oreal nimittäin omistaa patentin noihin Mexoryl –suodattimiin. Sinänsä hassua vaan on että melkein kaikista L’Orealin päivittäiskosmetiikan suojakertoimellisista päivävoiteista puuttuu UVA-suojaavuus aika lahjakkaasti. Harmittavan monet noista päivittäistavarakaupan tuotteista on myös voimakkaasti hajustettuja.
Valitettavasti on yleisesti ottaen niin, että mitä enemmän UVA-suojaa haluaa, sitä klähmäisemmän suojatuotteen joutuu hankkimaan. Ne UVA-suodattimet kun tuppaavat vaatimaan sellaisen valmisteformulaation, josta tulee väkisin ainakin jonkin verran rasvaisen/tahmean tuntuinen tai kiiltävä lopputulos (jos valmistetta käytetään iholle niin reilusti kuin pitäisi), tai kuivattava vaikutus (alkoholipohjaiset)
Ja olen tosiaan koko ajan puhunut voiteiden UVA-suojaavuudesta. ”Parhaimmissakin” aurinkovoiteissa päästään UV-säteilyltä suojaavuudessa nykyisellään noin 1 : 2-3 suhteeseen UVB ja UVA-suojan välillä (toisin sanoen jos tällaisella valmisteella olisi SK 50, sen UVA-suojaavuus saattaisi olla noin 17)
UVA-suojaluokituksia on maailmalla joitain erilaisia, mutta kuten sanoin aiemmin, ei ole vakiintunut käyttöön yhtä ja ainoaa oikeaa. Esim. Vichy nykyisin ilmoittaa tuosta 'noin 1:3' suojaavuussuhteesta ”UVA-Ultra” –maininnalla, ACO:lla on käytössä oma tähtisysteemi (1-4 tähteä), jotkut valmistajat ilmoittaa PPD-suojan (persistent pigment darkening), Louis Widmer käyttää ”Australian standardia” jne.
Suht hyviä ovat esim. Eucerin Cream-Gel SPF25, Louis Widmer spray SPF25+ (kannattaa EHDOTTOMASTI valita hajusteeton versio), uus Louis Widmer SPF40-voide (tosin pieni ja kallis tuubi), ja Vichyn korkeat suojakertoimet. Ja pelkistä fysikaalisista tosiaan se Avenen SPF50.
Tämä kaikki oli siis löpinää siitä jos haluaa olla vähän tavallista hysteerisempi ihon vanhenemiselta suojaamisessa. Jos haluaa ”perussuojaa” auringolta (eli enemmän palamiselta) niin ei oo niin väliksi mitä aurinkovoidetta lätkii iholle, kunhan lätkii reilusti ja usein.
Auringonotto ei kyllä ole mitään terveellistä vaikka porukka sitä tuntuu urakalla harrastelevan.
Niinpä! Ja siis rusketuksen hankkiminen auringosta + vanhentavan vaikutuksen estäminen on mahdoton yhdistelmä. Esimerkiksi itselläni ei ole ideana se että laitan aurinkovoidetta ja sit menen lojumaan ulos tuntikausiksi, vaan käytän aurinkotuotetta silloin kun on pakko olla auringonvalossa enempi.