Leikkautin sitten vinomallisen otsiksen. Lyhin hius on kulmakarvan korkeudella. Alussa oli pikku järkytys, kun alkujaan otsahiukset olivat jo yli nenän. Sitten kun lyheni ton verran, niin ei tiennyt miten olla vaikka aiemminkin ollut saman tyylinen otsis. Ei tähän ole tainnut vieläkään ihan tottua, kun leikkaus sessio oli hieman...nopea...

Jos hiukseni ovat takaa kiinni, niin tämä on ihan kiva, mutta auki tuntuu pyöristävän. Pitää vielä harjoitella auki laittoa. Pyöristää tämä kuitenkin vaikka hiukseni ovat kiinni, mutta kun tämä tästä vähän kasvaa niin ehkä parempi. Pää tuntuu isontuneen leikkauksen jälkeen...

OTksi menee (mistäs muuten OT lyhenne?) mutta aiemmin en ymmärtänyt, kun jotkut täällä Juurikasvussa valittelivat latvojensa leikkauksista, kun kampaajalla oli lähtenyt muutama sentti liikaa. Ajattelin vain mielessäni, että no kyllähän ne hiukset kasvaa ja hiuksethan ne vain on. Viime kampaamo reissulla sitten itsellä meinas itku päästä, kun katsoin kampaajan leikkaamista. Minusta tuntui että parin sentin sijaan takahiuksista lähti 4-5 senttiä. Vaikka ne kasvavatkin takaisin niin on ikävä. Siis asia oli se, että nyt ymmärrän tunteen kun latvoista lähtee liikaa. Joo selitin taas hieman.
